pohjalle pudota
ennen uutta alkua
voimat olalla istuvat
kartat edessä sekavat
tietäni eteenpäin viittovat
hetkeksi silmät mustuvat
ympärillä vinot seinät
nekin siedät
sokeana ne rakensit
ympäröivät hahmot
ei anna mitään takaisin
pitääkö aina
jonnekin kadota
ennen uutta alkua
kaikki menneet sielussa
kompassin viisarit
miten sattuu heiluvat
tielläni tällä ohjaavat
varjot edessä tanssivat
ympärillä vinot seinät
nekin siedät
sokeana ne rakensit
ympäröivät hahmot
ei anna mitään takaisin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti