Tää ei oo mikään tunteiden hautausmaa
aion sua vielä rakastaa
meidän tie vain hetkeks nyt eroaa
meidän maailma yhteinen halutaan hetkeks hajottaa
enkä anna tän satuttaa
susta välillä unta näen vaan
elämä heittelee
mut ei tää kaikki ihan raunioiks mee
välimatka pitkä on
tuntuu et aivan loputon
kaipaus mun sisällä kyntää
mun sydäntä jäädyttää
tää pitää vaan kestää
tää ei oo tunteiden kuolletusta
aion saada vielä otteen susta
välimatka ei tee musta pelokasta
meidän eroon hetkeks halutaan
en anna minkään satuttaa
meidän tiet tulee vielä kohtaamaan
elämä riepottelee
meidän perustuksia koettelee
välimatka pitkä on
tuntuu et aivan loputon
kaipaus mun sisällä kyntää
mun sydäntä jäädyttää
tää pitää vaan kestää
Tässä uusitussa blogissa on tietoja musta ja mun lyriikoita. Lisäilen niitä pikku hiljaa kun niitä valmistuu. Tervetuloa tutustumaan :) Palautetta ym. postia voi laittaa osoitteeseen: vanilja87@gmail.com
sunnuntai 12. tammikuuta 2020
lauantai 4. tammikuuta 2020
Pimeys ja valo
Miksi jaksan jatkaa
joskus tää kaikki pelottaa
pimeä on metsä ja se kuiskailee
kuljen eteenpäin ja tie mutkittelee
pois pahasta se kai menee
kulkija tää pää pystyssä kulkee
ja yksin hiljaa huokailee
onks enää mitään mieltä missään?
milloin polulta metsään mennään?
lyhty valaisee
kun pimeys ja valo mun sisällä taistelee
on hetkiä jolloin elämä ohi menee
mikä auttaa jaksamaan
tätä matkaa jatkamaan
pitkä on polku ja se kiemurtelee
kuljen eteenpäin ja tie etenee
valoa kohti se kai menee
kulkija tää vaan kulkee
ja yksin hiljaa istuu
onks enää mitään mieltä missään?
milloin polulta metsään mennään?
lyhty valaisee
kun pimeys ja valo mun sisällä taistelee
on hetkiä jolloin elämä ohi menee
haavat kai joskus paranee
arvet umpeutuu
ja tuuli ihoa hyväilee
joskus tää kaikki pelottaa
pimeä on metsä ja se kuiskailee
kuljen eteenpäin ja tie mutkittelee
pois pahasta se kai menee
kulkija tää pää pystyssä kulkee
ja yksin hiljaa huokailee
onks enää mitään mieltä missään?
milloin polulta metsään mennään?
lyhty valaisee
kun pimeys ja valo mun sisällä taistelee
on hetkiä jolloin elämä ohi menee
mikä auttaa jaksamaan
tätä matkaa jatkamaan
pitkä on polku ja se kiemurtelee
kuljen eteenpäin ja tie etenee
valoa kohti se kai menee
kulkija tää vaan kulkee
ja yksin hiljaa istuu
onks enää mitään mieltä missään?
milloin polulta metsään mennään?
lyhty valaisee
kun pimeys ja valo mun sisällä taistelee
on hetkiä jolloin elämä ohi menee
haavat kai joskus paranee
arvet umpeutuu
ja tuuli ihoa hyväilee
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Jotain menetetään
Taas kävi näin maailma meni nurinpäin en voi olla sun kaa sä teet mulle jotain pahaa yksin joudun jatkamaan tätä pitkää matkaa tai...
-
Menet pää kolmantena jalkana naisilta kaiken haluat mutta mihin se johtaa tyhjyyden vain kohtaat ne ei susta kiinnostu niiden kans...
-
Alussa käsi kädessä näin kuljetaan silmät maailmalta suljetaan perhoset edessä lentelee askeleet vain kevenee tää suuntaan oikeaan menee...
-
Tää ei oo mikään tunteiden hautausmaa aion sua vielä rakastaa meidän tie vain hetkeks nyt eroaa meidän maailma yhteinen halutaan hetkeks ...