Joka aamu lähden ulos vaeltamaan
ensin katson ikkunasta lumista maisemaa
lasit ulkona huurtuu
tuntuu että jotain puuttuu
ahdistaa ja askel painaa
kuljen kohti taivaanrantaa
ehkä sen vielä joku päivä maalaan
en omista oikein mitään
näen ihmisiä, silti en ketään
tiedän minne menen ja tulevaa pelkään
lähden keskitietä kultaista etsimään
taas joku voima mua kuljettaa
jään kuuta isoa, kalpeaa tuijottamaan
sormet pakkasessa jäätyy
jäljellä vain pelkkä tyhjyys
mietiskelen ja ajatus kulkee
maisema silmiäni hivelee
ehkä siitä vielä maalauksen teen
en omista oikein mitään
näen ihmisiä, silti en ketään
tiedän minne menen ja tulevaa pelkään
lähden keskitietä kultaista etsimään
vielä joku päivä olen tasapainossa
kuljen kuun kajossa
mieli väreissä, ei tunnelmissa mustissa
niin usvaisissa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Kiitos saamistani positiivisista palautteista koskien lyriikoita :) <3 Alla muutamia uusia tekstejä. ... -
Tää ei oo mikään tunteiden hautausmaa aion sua vielä rakastaa meidän tie vain hetkeks nyt eroaa meidän maailma yhteinen halutaan hetkeks ...
-
Menet pää kolmantena jalkana naisilta kaiken haluat mutta mihin se johtaa tyhjyyden vain kohtaat ne ei susta kiinnostu niiden kans...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti