Silloin kun asiat liian hyvin menee
matto alta vedetään
kuka sillon enää hymyilee
en uskalla enää yrittää
kun mikään ei oo pysyvää
kuin vuoristoradassa täällä eletään
kaikki vaan illuusiota, eli ei yhtään mitään
ylämäkee, alamäkee
niin tää maailma menee
joku tulee, kunnes ohi vaan kulkee
jonkun toisen syliinsä ehkä sulkee
mut mua sä et voi korvata, niin se vaan menee
aina kun joku mun rinnalla kulkee
se multa pois viedään
miten tätä enää jaksaa
en halua enää ketään
ei mikään oo osa loppuelämää
kuin keinussa me istutaan
kaikki on vaan harhaa kun en voi olla enää sun kaa
ylämäkee, alamäkee
niin tää maailma menee
joku tulee, kunnes ohi vaan kulkee
jonkun toisen syliinsä ehkä sulkee
mut mua sä et voi korvata, niin se vaan menee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti