Palautteista

Kiitos saamistani positiivisista palautteista koskien lyriikoita :) <3 Alla muutamia uusia tekstejä. 

                                                                          t.Laura

Tää vaan tapahtuu

Nyt se alkaa
etten sua enää kaipaa
miks en sua enää halaa?
ne ajat hyvät ei enää palaa
pois mä tahdon
tuu takasin jos haluat
sä vaan sanot
ja siinä mua katsot

tää vaan tapahtuu
kaikki nyt loppuu
tunteet hiljalleen hiipuu
pimeeseen mieli menee
miks se niin tekee?

Näin se alkaa
etten sua enää halua muistaa
miksen sua huomioi enää?
se vaan tapahtu  tänään
kauemmas mä tahdon
enkä takaisin tuu
vaikka sanot
et mun mieli muuttuu

tää vaan tapahtuu
kaikki nyt loppuu
tunteet hiljalleen hiipuu
pimeeseen mieli menee
miks se niin tekee?

miks en sua muista?
yksin mieli ei oo musta
oma polku jatkuu
kaikki muu mun tieltä poistuu

Tunnet mut

Menneisyys kummittelee
mietin juttuja ja päässä sumenee
keitän teetä ja arki eteenpäin rullaa
mut jokin ei palaa enää koskaan
hyväksynkö sen ja uusi aamu koittaa?

sä tunnet nyt mut
sä oot mun aamu uus
suruakin tunnen,
mut piristyn kun halaat ohimennen
palaset loksahtelee
kai mulla on vielä tunteet
eikä vain arvet vanhentuneet

Joku pidättelee
kelailen mennyttä enkä aina eteenpäin mee
käyn töissä ja autot ohi kulkee
eikä mennyt koskaan palaa
löysin sentään jotain kun ilta saapuu

sä tunnet nyt mut
sä oot mun aamu uus
suruakin tunnen,
mut piristyn kun halaat ohimennen
palaset loksahtelee
kai mulla on vielä tunteet
eikä vain arvet vanhentuneet

Mä siedän

Sun sanat valehtelee
ne ohitan, vaikka sut aina saan
taas tähän yhteiseen mielentilaan
et tarkoita mitään,
kun kerrot että rakkaus itää
onks täs mitään järkee enää

ja mä siedän,
ja mä tiedän
et mua pimeyteen viedään
ketju kaulassa vedetään
jonnekin turmioon, ihan metsään

Sun katse vealtelee
sen ohitan, vaikka on tunteet
taas kaksistaan päädytään
kun sanot jotain, me siinä jäädytään
onks toivoa enää yhtään

ja mä siedän,
ja mä tiedän
et mua pimeyteen viedään
ketju kaulassa vedetään
jonnekin turmioon, ihan metsään

miten täs nyt näin käy
mietin aina kun yksin jään
missä ois aidompaa
sitä tunnetta oikeaa?

Jotain spesiaalia

Halusin sut

ja yllättäen kuulin et säki mut

meil on hauskaa

en haluis erota, ystäviäkin ollaan

mutkia matkaan tulee

ja elämä meitä koettelee

mut kaikesta selvitään

vaikka ois pakkasta ja pimeää

kevään ensi tuuli puhaltaa

meitä eteenpäin ohjaan

meillä on jotain spesiaalia

eikä sille löydy sanoja

kai ne on jotain tunteita

jotka saa ajattelemaan sua

onks täs mitään järkee?

on, koska oot tärkee

Tunnen sut

ja tiedän et säki mut

käsi kädessä eteenpäin mennään

en voi unohtaa sua koskaan

täs on jotain mukavaa

mietin sua, ja mielipaha katoaa

en halua ajaa tätä kaikkea ojaan

haluun yrittää vielä jatkaa

tätä yhteistä matkaa

meillä on jotain spesiaalia

eikä sille löydy sanoja

kai ne on jotain tunteita

jotka saa ajattelemaan sua

onks täs mitään järkee?

on, koska oot tärkee

Pää pystyssä kuljen

Mitä oikein haluan
näen toiveeni hukkuvan
jonnekin kauas pimeään
huomisen nyt yksin nään
mutta aina kipinä mussa elää
tunteet on mun elämää

sua muistelen
sut vaan halusin
mitä vielä toivoisin
silmät kaikelta suljen 
pää pystyssä kuljen

minne oikein menen
tuttua reittiä kävelen
johonkin taas eksymään
kaiken tuun nyt kestämään
joku sanoi on elämä haastavaa
vastakaiku kaiken antaa

sua muistelen
sut vaan halusin
mitä vielä toivoisin
silmät kaikelta suljen 
pää pystyssä kuljen

aion kai yksin jatkaa
toive taskussa
tätä pimeää matkaa

Sait otteen musta

Se oikea on jo sulla
silti voin aina luoksesi tulla
syvään päätyyn sukellat
annat kaiken olla
se ei saa tästä tietää
täytyy vaan valhe uusi kestää

pysyin kaukana susta
kunnes sait otteen musta
mulla edessä tyhjä tie
sulla elämä joka eteenpäin vie

sait jo sen mitä halusit
mut sun mieli kuuluu toisaalle
kuoppaan kaivamaasi hukut
tähän on tultu
valheiden verkko nyt kiristää
pitää vaan jatkaa elämää

pysyin kaukana susta
kunnes sait otteen musta
mulla edessä tyhjä tie
sulla elämä joka eteenpäin vie

tehtiin jo tästä salaisuus
sun katse kääntyy kohta toisaalle
nyt rakennelma sortuu
tää vaan toistuu
tunteitasi nyt pelkään
kun viereltäsi taas herään

pysyin kaukana susta
kunnes sait otteen musta
mulla edessä tyhjä tie
sulla elämä joka eteenpäin vie

Mustat siivet

Elän todellisuudessa omassa
mustassa hupussa
kaukana kaikesta
en nää tien viittoja
vain hapuilen pimeässä
jään tähän, elän hetkessä
välillä niin kylmässä 
paino olkapäillä

enkelillä mustat siivet
se näyttää mulle tien
enkä tiedä mihin se vie
mulla ei oo kiire

mieli uinumassa jossain
siipien suojassa
olen maanpaossa
en löydä oikeaa reittiä
olenko kiinni elämässä
tähän jään, istun hengittämässä
olen vain tässä
hiljaisuudessa kylmässä

enkelillä mustat siivet
se näyttää mulle tien
enkä tiedä mihin se vie
mulla ei oo kiire

en kestä mitään
en halua ketään
kierrän kehää
olen juossut pakoon elämää
nyt tähän jään


                                        

Mieli niin haikee

Kuljen kohti virtaa
tätä kaipauksen siltaa
elämä paljon antaa
mutta myös ottaa
jotain mun sisin haluaa
itkee yksin ja vaikeroi
mulla on tunteet
niitä ei oteta pois

mieli niin haikee
ja olotila vaikee
haluan ikävän haudata
sua vaan odottaa
ehkä vielä sen tärkeän nään
siihen asti yksin jään

niityllä yksin tanssii
ikävä joka lähtee
sulla ois annettavaa
mutta myös otettavaa
pientä surua mun sisin kantaa
miettii yksin ja ikävöi
mulla oli tunteita
niitä ei multa oteta

mieli niin haikee
ja olotila vaikee
haluan ikävän haudata
sua vaan odottaa
ehkä vielä sen tärkeän nään
siihen asti yksin jään

Keskitietä kultaista

Joka aamu lähden ulos vaeltamaan
ensin katson ikkunasta lumista maisemaa
lasit ulkona huurtuu
tuntuu että jotain puuttuu
ahdistaa ja askel painaa
kuljen kohti taivaanrantaa
ehkä sen vielä joku päivä maalaan

en omista oikein mitään
näen ihmisiä, silti en ketään
tiedän minne menen ja tulevaa pelkään
lähden keskitietä kultaista etsimään

taas joku voima mua kuljettaa
jään kuuta isoa, kalpeaa tuijottamaan
sormet pakkasessa jäätyy
jäljellä vain pelkkä tyhjyys
mietiskelen ja ajatus kulkee
maisema silmiäni hivelee
ehkä siitä vielä maalauksen teen

en omista oikein mitään
näen ihmisiä, silti en ketään
tiedän minne menen ja tulevaa pelkään
lähden keskitietä kultaista etsimään

vielä joku päivä olen tasapainossa
kuljen kuun kajossa
mieli väreissä, ei tunnelmissa mustissa
niin usvaisissa

Paikoillaan

Tienviitta tietä näyttää
se voi viedä väärään suntaan
kävelen kohti puroa tummaa, solisevaa
koitan jatkaa matkaa mutta pysyn aloillaan
hetkeksi istun
tunnen vain tämän hetken

huomista en pelkää
silti jokin paikoillaan pitää
ehkä joku päivä jotain saan
mutta tänään on taivas harmaa

polku pimeä ei aina vie minnekään
se vain mut eksyttää
kuljen keskellä harmaata metsää
yritän huutaa mutta vain kuiskaan
polvilleen lysähdän
kohotan katseen taivaaseen

huomista en pelkää
silti jokin paikoillaan pitää
ehkä joku päivä jotain saan
mutta tänään on taivas harmaa

tartun sun käteen

kompassin kädessäsi nään

jos polulleni tuut eksymään

Nimeäsi kuiskaan

Lammen rannalla juteltiin
se hetki mun mieleen tatuoitiin
se hetki ei tule takaisin
susta oikeesti tykkäsin
ja sut mä halusin
kumpa vielä luokseni palaisit

sun nimeäsi kuiskaan
aina kun sua kaipaan
olet muistoissa vaan
ja mun ikävä huutaa

kaikesta me puhuttiin
se hetki sai mut fiiliksiin
sä et enää palaa
sua mielessäni halaan
ja sut mä halusin
kumpa tulisit vielä takaisin

sun nimeäsi kuiskaan
aina kun sua kaipaan
olet muistoissa vaan
ja mun ikävä huutaa

loppuuko tää koskaan
tuunko sut aina muistamaan
ja nimeäsi kuiskaamaan


                           

Linnut lentää etelään

Lintujen siipien suhinaa
ne kuin unelmasi poispäin suuntaa
luulet ettet niitä voi tavoittaa
olet se mitä mielesi haluaa
usko minua, jotain kautta vielä kaiken saat
kun vain askeleen ensimmäisen uskallat ottaa

linnut lentää etelään
silmät mustuu, tänne jäät
unelmasi jäätyy
lumen alle päätyy
odotat kevääseen

mäntyjen hiljaista havinaa
sinun toiveitasi oksissaan kantaa
miten  ne voisit saavuttaa
toiveita mielesi rakentaa
usko minua, joku sutkin vielä pelastaa
kun vain uskallat tehdä siirtoa seuraavaa

linnut lentää etelään
silmät mustuu, tänne jäät
unelmasi jäätyy
lumen alle päätyy
odotat kevääseen


                              

Maassa hiljaisessa

Reittisi mutkittelee
hukkuu synkyyteen
silmät vain ympäröivän näkevät
yritä siinä nyt sisällä olevaa tietä hakea
missä kuljetkin, kuljet sumussa
eksyneiden maassa

korpit raakkuvat
sinua katsovat
kun vaellat sumussa
tässä maassa hiljaisessa

polkusi kiemurtelee
hukkuu mustuuteen
katse hakeutuu ilmaan usvaiseen
yritä siinä nyt suunnistaa, kompassia tuijottaa
minne menetkin, mielesi vaeltaa
hakee oikeaa suuntaa

korpit raakkuvat
sinua katsovat
kun vaellat sumussa
tässä maassa hiljaisessa

älä valoa kaihda
älä anna pimeyden sotkea
olet sielu ihka oikea

Tiedät liikaa

Aika pimeyden verhon taakse jää
on vain hetki tää
tästä eteenpäin
käännät kasvosi sisäänpäin
yhä alemmas vajoat,
kaiken murheen alhossa tajuat
kaikkea liikkuu mielesi päällä
kunnes olet heikolla jäällä

tiedät jo liikaa
rakennat ajatusten siltaa
mietit lisää
et saavuta sillä mitään
susta ois niin paljon enempään

mieli kylmyyteen viluiseen hukkuu
se pahalta nyt tuntuu
hetkessä tässä
on kasvosi kuin meressä
hahmo ymmärryksen elossa
tästä lähtien vain oman sisimpäsi tunnet
tietoa kuin tuskaa kannat
itsellesi luvan synkkyyteen annat

tiedät jo liikaa
rakennat ajatusten siltaa
mietit lisää
et saavuta sillä mitään
susta ois niin paljon enempään

Lyriikat

Kaikki lyriikat löytyy oikealta (tammikuu yms.) tai alhaalta kohdasta "vanhemmat tekstit".